KIRKKOVALTUUSTON PÄÄTÖKSIÄ 12.12.2023

Kirkkovaltuusto hyväksyi Saarijärven seurakunnan toimintastrategian 2030, henkilöstöstrategian 2030 ja metsästrategian 2030, jotka löytyvät osoitteesta www.saarijarvenseurakunta.fi/paatoksenteko.

Strategian valmistelu aloitettiin keväällä 2023. Koko työyhteisön strategiapäivä järjestettiin 16.5. Strategiatyöryhmä on valmistellut strategiaa ja laati seurakuntalaisille kyselyn, johon pystyi vastamaan sähköisesti tai paperilomakkeella. Myös seurakunnan työntekijät pohtivat tiimeittäin seurakunnan tulevia suuntaviivoja ja painospisteitä, toimintaan oleellisesti vaikuttavia tekijöitä, seurakunnan arvoja ja seurakunnan perustehtävää. Strategiatyöryhmä huomioi valmistelussa strategiakyselyn tulokset sekä työaloilta, tiimeiltä ja kappelineuvostoilta saadut vastaukset. Henkilöstöstrategian pohja- ja valmistelutyötä tehtiin ylimmän johdon toimesta ja metsästrategian metsätyöryhmän toimesta. Tämän jälkeen molemmat käsiteltiin ja läpikäytiin strategiatyöryhmässä. Nyt valmistuneiden kolmen strategian lisäksi seurakunnalla tulee olla kiinteistöstrategia, joka valmistuu Saarijärven seurakunnassa vuonna 2024.

Kirkkovaltuusto hyväksyi Saarijärven seurakunnan uuden hallintosäännön ja uudistetun taloussäännön.

Uuden kirkkolain myötä seurakunnan päätöksenteko perustuu kirkkolakiin (653/2023), kirkkojärjestykseen (657/2023) ja hallintosääntöön sekä erikseen kirkkolaissa tai kirkkojärjestyksessä säädettyihin hallinnon sisäisiin määräyksiin.  Hallintosääntö korvaa aiemman kirkkolain mukaiset kirkkovaltuuston työjärjestyksen, kappeliseurakuntien ohjesäännöt, kirkkoneuvoston ohjesäännön ja johtokuntien johtosäännöt.  Hallintosääntö ja taloussääntö tulevat voimaan 1.1.2024 alkaen. Uutta hallintosääntöä ei enää alisteta tuomiokapitulin vahvistettavaksi.

Kirkkovaltuusto hyväksyi Saarijärven seurakunnan vuoden 2024 talousarvion.

Saarijärven seurakunnan vuoden 2024 arvioitua alijäämä on 53.769 euroa ja myös suunnitelmavuodet 2025-2026 ovat alijäämäisiä. Positiivista on kuitenkin se, että aikaisempiin arvioihin verrattuna alijäämä on vähäisempi eli seurakuntaliitoksen jälkeinen tasapainopiste on löytymässä.

Seurakunnan kaiken toiminnan kulut ensi vuonna ovat yhteensä n. 4,45 miljoonaa euroa, josta henkilöstökulut ovat n. 2,3 miljoonaa euroa.  Palveluja ostetaan vuosittain n. 1.3 milj. euroa,  tarvikkeita ja tavaraa n. 0,6 milj eurolla ja avustuksia annetaan n. 0,11 milj. euroa. Vuokrakulut ovat n. 44.000 euroa ja muut toimintakulut t n. 140.000 euroa.

Verotuloja arvioidaan tulevan n. 3,3 milj. euroa ja valtionrahoitusta n. 0,3 miljoonaa euroa. Valtionrahoitus on tarkoitettu kattamaan seurakunnan valtion puolesta hoitamia tehtäviä mm. hautausmaiden ylläpitoa ja kirkon jäsenten henkilörekisteriä. Saarijärven seurakunnassa valtionrahoitus ei riitä kattamaan näistä tehtävistä aiheutuvia kuluja, joten seurakunta käyttää niihin myös verotuloja. Valtionrahoituksen jakoperusteena on kunnan jäsenmäärä eikä hautausmaiden määrä, minkä vuoksi Saarijärven seurakunta on häviäjä rahoitusta jaettaessa.

Metsätuloja seurakunnan arvioidaan ensi vuonna saavan n. 400.000 euroa, vuokratuottoja n. 100.000 euroa, maksutuottoja ja myyntituottoja n. 350.000 euroa ja kolehtituottoja n. 55.000 euroa. Lisäksi seurakunnan arvioidaan saavan ensi vuonna METSO-korvauksia n. 300.000 euroa.

Verotuskuluja seurakunta maksaa ensi vuonna n. 50 000 euroa, kirkon keskusrahastomaksuja n. 250 000 euroa ja lainaa Karstulan seurakuntatalon remontista n. 12.000 euroa.

Seurakunnalla on vielä aikaisemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää, jolla pystytään kattamaan tulevien kolmen vuoden alijäämä, mutta ns. nollatuloksen saavuttamiseen jo ennen sitä pyritään kaikin tavoin.

Kirkkovaltuusto hyväksyi vuoden 2023 II lisätalousarvion joka sisälsi menon lisäyksiä 602.284 euroa ja menojen vähennyksiä 218.005 euroa. Tulon lisäyksiä on 465.060 euroa ja tulon vähennyksiä 248.500 euroa. Lisätalousarvion kokonaisvaikutus budjettiin: -167.719 euroa.

Kirkkovaltuusto hyväksyi hautamaksut 1.1.204 alkaen. Korotukset kohdistuvat ulkopaikkakuntalaisten hautapaikkamaksuihin, koska valtionrahoitus hautausmaiden ylläpitoon on tarkoitettu paikkakuntalaisten hautauksista seurakunnalle aiheutuvien kulujen kattamiseen 75-80 prosenttisesti ja ulkopaikkakuntalaisten hautapaikkojen osalta maksujen on syytä olla omakustannehintaisia eli kattaa kaikki hautauksesta ja hautapaikan hallinnasta aiheutuvat kulut.