Karstulan seurakuntatalon tilanne (päivitetty 10.3.2023)

Karstulan seurakuntalo ei ole käytettävissä tilaisuuksiin, toimintaan tai työpisteenä seurakunnan työntekijöille. 

Seurakuntatalosta on tehty kuntotutkimukset vuosina 2016 ja 2022 ja viimeisimmät mikrobianalyysit marraskuussa 2022. Näiden tulosten ja seurakunnan työntekijöiden oirekyselyn perusteella seurakuntatalo ei ole turvallinen työskentelypaikka tai kokoontumistila. 

Kuntotarkastuksen tuloksista ja Karstulan seurakuntatalon tilanteesta järjestettiin avoin yleisöinfo Karstulan kirkossa 31.1.2023 klo 18-19. 

Kirkkoneuvosto käsitteli Karstulan seurakuntatalon tilannetta kokouksessaan 2.2.2023 ja päätti seuraavaa: 

Karstulan seurakuntatalo pidetään suljettuna toistaiseksi talon mikrobivaurioiden vuoksi. Väistötiloina käytetään Karstulan kirkkoa, Punaista tupaa ja virastotaloa. Virastotalon kuntotutkimus mikrobianalyyseineen valmistuu helmi-maalikuussa, jonka jälkeen talon käyttöä väistö- ja työtilana arvioidaan uudelleen. Työalat voivat lisäksi vuokrata erillisryhmien käyttöön muita tiloja kevään 2023 ajaksi. 

Seurakunta on tilannut Rakennuspalvelu Keijo Siroselta virastotalon kuntotutkmuksen ja WSP:ltä virastotalon mikrobianalyysitutkimukset. 

Seurakunta tilaa asiantuntijalausunnot seurakuntatalon peruskorjauksen kustannusarviosta ja sen vertaamisesta uudisrakentamisen kannattavuuteen. Seurakunta tilaa myös laskelman seurakuntatalon purkukustannuksista ja kartoittaa muita mahdollisia ratkaisuja Karstulan kokoontumistilojen suhteen, koska kaikissa vaihtoehdoissa tarvitaan pidempiaikaisia väistötiloja vähintään vuoden ajaksi. 

Kirkkoneuvosto käsitteli Karstulan virastotalon kuntoa ja väistötiloja kokouksessaan 9.3.2023 ja päätti seuraavaa:

Kirkkoneuvosto totesi, että WSP Finland on toimittanut Karstulan virastorakennuksen kuntotutkimuksen ja että virastorakennuksesta otetuista yhdeksästä näytteestä neljässä on selvää mikrobikasvustoa ja kolmessa epäily mikrobikasvustosta. Virastorakennuksen tilojen käyttö seurakuntatalon väistötiloina ei ole järkevää rakennuksen mikrobivaurioiden vuoksi. Kuntotutkimuksen perusteella virastorakennus on siinä kunnossa että seurakunnan on päätettävä pidetäänkö ja peruskorjataanko virastorakennus vai luovutaanko siitä (myynti tai purkaminen).  

Karstulan virastotalo on valmistunut vuonna 1986 ja seurakuntatalo vuonna 1973. Karstulan vuonna 2019 valmistuneessa asemakaavassa molemmat ovat suojeltu merkinnällä sr-2. On harmillista, että asemakaavan valmisteluvaiheessa kuntaan ei ole toimitettu vuonna 2016 valmistunutta kuntotutkimusta, josta rakennuksen huono kunto ja välttämätön tarve merkittävillä muutos- ja korjaustoimille olisi tullut ilmi.  

Jos seurakunnan kirkkovaltuusto päätyy siihen, että rakennusten purkaminen on seurakunnan kannalta järkevin ratkaisu, tulee ensin hakea lupaa poiketa kaavasta ja sen jälkeen vasta purkulupaa. Kirkkohallitus ei myönnä avusta purkamiseen, mutta ei myöskään aseta mitään ehtoja purkamiselle, koska rakennusten suojelustatus on vain asemakaavassa. 

Kirkkoneuvosto päätti vuokrata As Oy Karstulan Säästökulmasta vuokrahuoneiston seurakunnalle väistötiloiksi. Kirkkoneuvosto valtuutti kiinteistöpäällikön toteuttamaan tilaan seurakunnan tarvitsemat muutostyöt. 

Kirkkoneuvosto päätti, että Karstulan virastotalo suljetaan toistaiseksi heti kun vuokrattavat väistötilat ovat käytettävissä. Kirkkoneuvosto valtuutti kiinteistöpäällikön tilaamaan virastotalosta asiantuntijalausunnon sen peruskorjauksen kustannusarviosta.  

Seurakunnan omistamista tiloista käytössä on jatkossa Karstulan kirkko ja Punainen tupa.  

Tiedotusvastuu asiasta on talousjohtaja Emilia Jalomäellä

Karstulan seurakuntatalon historia

• Vihitty käyttöön 1973, huoneistoala 425 neliötä

•  Vuonna 1983 laajennettu 30 neliöllä ja vuonna 1990 laajennettu 80 neliöllä

•  2000-luvun alkupuolella henkilöstön terveydellisten oireiden vuoksi vuosina 2004 ja 2005 rakennuksessa toteutettiin kuntotutkimus, materiaali- ja sisäilmatutkimuksia 

• Tulosten perusteella rakennuksen käyttöä voitiin jatkaa, mutta henkilöstön rakennuksessa viettämää aikaa rajoitettiin ja kasvatustyön kerhotoiminta siirrettiin vuokratiloihin

•  Vuonna 2007 päätettiin peruskorjauksen toteuttamisesta ja työhön varattiin 1,2 miljoonaa euroa

•  Peruskorjaussuunnitelmassa päätetty purkaa kaikki alapohjarakenteet ja nostaa harkoin ulkoseinien alajuoksu siten ettei puuaineisia osia jää betonirakenteen sisään (valesokkelikorjaus)

•  Kesällä 2008 työmaapalaverissa päätetty ettei ulkoseiniin piirrettyä harkkorakennetta toteuteta vaan vanhat alajuoksut jäävät paikoilleen. Kirkkoneuvoston pöytäkirjoissa ei ole merkintää asian viemisestä kirkkoneuvoston päätettäväksi. 

• Peruskorjattu rakennus vihittiin käyttöön 8.2.2009

•  Uusi kuntotutkimus tehty 2016:

  • ei havaittu poikkeavaa mikrobikasvustoa (4 näytettä)

  • riskirakenne eli valesokkelirakenne edelleen  olemassa

  • Korjauskehotus: Ulkoseinät on korjattava siten, ettei seinärakenteista pääse kulkeutumaan epäpuhtauksia sisäilmaan. Seinän alaosa ns. valesokkeliosa on suositeltavaa nostaa esimerkiksi kengittämällä ulkoseinärakenteet.

  • Henkilökunnan wc-tilojen väliseinä vanhaa ulkoseinärakennetta, jossa suora yhteys maaperään - tämä korjattu  keväällä 2016.

  • Vesikatto heikossa kunnossa: paikkausjälki ja kosteusvuotokohtia (2023: sataa edelleenkin yläpohjaan)

•  Henkilöstön oirehtimisen vuoksi tilattu uusi kuntotutkimus 2022: vuoden 2016 rakenteet paikallaan ja tilanne pahentunut, mikrobivaurioita

 Rakennuksen tase-arvo 1.1.2021 noin 773.000 euroa (investointivarauksia n. 400.000 euroa), peruskorjauslainaa jäljellä n. 140.000 euroa. Vuoden 2022 tilanne ei ole vielä tiedossa, koska tilinpäätös ei ole valmistunut. 

Karstulan seurakuntatalon kuntotutkimukset 

Vuoden 2022 kuntotutkimuksen sisältö erittäin tiivistettynä: 

Seurakuntatalossa on ulkoseinistä otetuista 17 näytteestä kymmenessä (10) on selvää mikrobikasvustoa ja neljässä (4) on epäily poikkeavasta mikrobikasvustosta.  Väliseinistä otettiin kolme näytettä, joissa ei ole poikkeavaa mikrobikasvustoa. Yläpohjasta otetuissa viidessä näytteessä ei ole poikkeavaa mikrobikasvustoa, mutta tuuletus on huono. Rakennuksen kunto ei ole hyvä, siinä on paljon riskirakenteita ja ilmavuotoja. Erityisen ongelmallista talossa on sen valesokkelirakenne, yläpohja ja vesikatto. 

Vuoden 2022 kuntotutkimus on luettevissa tästä. 

Syksyllä 2022 henkilöstön oirekyselyssä kaikki vastaajat kokivat

• seurakuntatalon huoneilman tunkkaiseksi, huonoksi.
• Ilmanvaihto koettiin riittämättömäksi, lisäksi homeen tai maakellarin hajua sekä muut epämiellyttävät hajut koettiin vaivaaviksi.
• silmä oireita (kutinaa, kirvelyä tai ärsytystä) ja epäilivät oireiden johtuvan työympäristöstä.
• nenän ärsytystä, tukkoisuutta tai vuotamista ja suurin osa epäilivät oireiden johtuvan työympäristöstä.
• yskää ja yö unta häiritsevää yskää. Puolet epäilivät oireiden johtuvan työympäristöstä ja puolet eivät osanneet sanoa.

Vuoden 2016 kuntotutkimuksessa rakennuksen rakenteet, erityisesti valesokkeli, yläpohja ja vesikatto on todettu huonokuntoisiksi. Kuntotutkimuksen jälkeen seinien ja lattian välejä tiivistettiin ja erittäin huonokuntoinen, maaperään ulottuva väliseinä korjattiin keväällä 2016. 

Vuoden 2016 kuntotutkimus on luettavissa tästä. Kuntotutkimuksen käsittely hallinnossa vuonna 2016 luettavissa tästä. 

Vuoden 2005 kuntotutkimus ilman näyteosia, jotka eivät ole julkisia Työterveyslaitoksen v.2005 päätöksen mukaan, luettavissa tästä. 

Vuoden 2008 peruskorjauksen kilpailutuksen korjaustyöselitys(suunnitelma) perustusten, ulkoverhouksen ja katon osalta luettavissa tästä. 

Vuoden 2008 työmaapöytäkirja, jossa päätetty olla toteuttamatta valesokkelikorjausta, ilman henkilötietoja luettavissa tästä.

Karstulan virastotalon kuntotutkimus 

Vuoden 2016 kuntotutkimuksen perusteella oli tarpeen toteuttaa Karstulan virastotalon tarkempi kuntotutkimus mikrobianalyyseineen. Kuntotutkimus on luettavissa täältä.