KARSTULAN KIRKON REMONTTI 2026-2027
Karstulan kirkon remonttien aikaisempi historia
Myöhäisempireä edustava hirsirakenteinen Karstulan kirkko on valmistunut 1853 ja rakentaminen tehtiin rakennusmestari Jaakko Kuorikosken johdolla. Kirkon piirustukset on laatinut Intendentinkonttorin arkkitehti Anders F. Granstedt 1844.
Kellotapuli on valmistunut alun perin 1815 arkkitehti Arppen suunnitelmien mukaan, rakentajana Simon Juveli. Kellotapulia muokattiin ja korjattiin merkittävästi 1861 Lauri Heikki Kuorikosken toimesta, jolloin se sai nykyisen ulkohahmonsa.
Kirkkoa on kunnostettu aikojen saatossa useaan otteeseen.
Ensimmäinen laaja korjaus tehtiin kirkkoon 1904 arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan. Korjauksessa muutettiin merkittävästi sisätilojen asua, asennettiin lämmitysuunit ja kunnostettiin kirkkoa ulkopuolelta. Paanukaton päälle asennettiin peltikatto, joka on mitä ilmeisimmin nykyinen kattomateriaali. Pyöreät ruusuikkunat uudistettiin ruutujakoisiksi. Taitelija Pekka Halonen maalasi kirkkoon uuden alttari taulun ” Kristus puhuu kansalle Genesaretin järvellä.” Myös kellotapulia kunnostettiin ja uusittiin vesikate peltiin.
Toinen merkittävä peruskorjaus tehtiin 1953 arkkitehti Kauno. S. Kallion suunnitelmien mukaan. Kirkon sisätilojen ulkoasua muutettiin jälleen merkittävästi. Tästä mainintana Stenbäckin rakentamien urku- ja sivuparvien rajaaminen sakaroihin ja uudet puuverhoilut ja pilastereiden koristelut vanhojen kerrosten päälle. Lämmitysjärjestelmää uudistettiin ja kirkkoon asennettiin uusi tiililattia ja sähköinen lattialämmitysjärjestelmä. Vesikattoa paikoin korjattiin ja ikkunat uusittiin.
Viimeisin laaja peruskorjaus kirkkoon tehtiin 2003 arkkitehti Matti Klemolan suunnitelmien mukaan. Tässä yhteydessä muun muassa parannettiin kirkon valaistusta, äänentoistoa ja kirkon penkkien istuinmukavuutta. Kirkon ulko- ja sisäväritystä muutettiin jonkin verran ja kirkko ja kellotapuli maalattiin.
Vuoden 2026 sisäremontin muutostyöt
Vuonna 2026 toteutetetaan Karstulan kirkon sisäpuolen remontti eli alempana listatut muutostyöt.
Kaikki sisäpuoliset muutokset tehdään kirkon monikäyttöisyyden parantamisen vuoksi. Lisäksi parannetaan kirkon esteettömyyttä yleisö-wc-tilan osalta. Erityisesti kaikki kirkkosaliin tehtävät muutostyöt on suunniteltu sovittaen käytettävät materiaalit ja muodot arvokkaaseen saliin.
- Kirkon pohjoissakaran takaosaan toteutetaan kaksi uutta huonetilaa, mitkä muodostavat symmetriset tilat lehterin alapuolelle. Huoneissa on ikkunaseinät kirkkosaliin päin, jotta valo pääsee edelleen sakaran sivuikkunoista. Toinen huoneista toimii lasten leikkihuoneena, mutta on muutettavissa tarpeen tullen henkilökunnan työhuoneeksi. Toiseen huoneeseen tulee diakonin työhuone. Diakonin työhuoneen etupuolelle jätetään tilavaraus lasten leikkitilalle, jos nyt rakennettava leikkihuone tarvitaan myöhemmin toimistokäyttöön. Tuolloin huoneen edustalta poistettaisiin kaksi penkkiä lisää. Sakaran etummaiset rintamusaidat penkkeineen pysyvät paikoillaan.
- Vastakkaiseen eteläiseen sivusakaraan tehdään parviosan alle lasioviseinällä erotettu monitoiminen kokoontumistila irtotuoleineen ja pöytineen ja sen yhteyteen kahvituskeittiö. Takana olevaa varastoon tulee uudet kaapit ja seinämuutoksia. Tilan edustalle jää kaksi penkkiriviä ja nykyiset rintamusaidat kirkkosaliin päin.
- Pääsisäänkäynnin yhteydessä oleva yleisö-wc siirretään viereiseen tilaan ja suurennetaan soveltumaan paremmin nykyisiin esteettömyysvaatimuksiin. Vanhaan wc-tilaan sovitetaan henkilökunnan wc- ja sosiaalitilat. Nykyinen morsiustila ja kuoron pukuhuone käytävän toisella puolella laajennetaan kirkkosaliin päin urkuparven alle kahden hengen työhuoneeksi. Sen pariksi tehdään käytävän toiselle puolelle symmetrisesti säilytyskomero piilo-ovella. Laajennukset toteutetaan vastaavalla vaakapuuverhoilulla, kuin kirkkosalin nykyiset seinäpinnat.
- Sakastiin toteutetaan suntiolle uusi lukittava työpiste. Lisäksi sakastin tuulikaappiin uusitaan kaapisto
Pohjapiirustus Karstulan kirkon sisäremontista on katsottavissa täältä
Remonttityömaalla työskentelevät yritykset:
Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Arto Mattila (arkkitehtisuunnittelu), LVI-insinööritoimisto Jorma Niemonen Oy (LVI-suunnittelu), SSVP Finland Oy (sähkösuunnittelu)
Ratora Oy (kirkon ikkunoiden kunnostus)
LVI-Tuukkanen Oy (LVI-työt)
Eeron sähkö Oy (sähkötyöt)
Tmi Tarmo Kankaanperä (puusepäntyöt)
Kattomerstari Oy (alapohjatyöt)
Mestaripurkajat (alapohjan imurointi ja jäteaineksen poisto)
As Timantti Oy (timanttiporaus)
Luolamäen Puu-Tek (kiintokalusteet)
Työmaan valvojana toimii kiinteistöpäällikö Mikko Mörsky. Lisäksi työmaalla työskentelee kaksi seurakunnan omaa työntekijää: puuseppa ja maalari-rakennussiivojaa. Teemu Marttinen on työmaan rakennuttajakonsultti.
Tilanne 10.7.2026
Kirkon remontti on edennyt aikataulussa. Kaikki merkittävimmät työvaiheet ennen kalusteteiden saapumista on saatu valmiiksi.
Ainoa merkittävä lahovaurio löytyi päärappujen ylimmän kivan alta, josta paljastui laho parru. Parru oli lahonnut pintavesien valuessa sen päälle.
Kirkkoon on tehty uusi viemäriliitäntä ja kirkon ja tapulin ulkopuolelle on kaivettu vedenohjausta varten singeliraidat ja imeytyspesät. Tapulin ja kirkon päärappujen väliltä madallettiin maanpintaa n. 10 senttiä pintavesien ohjauksen parantamiseksi.
Parvien alle rakennettavat seinät ja niiden runkorakenteet ovat valmiit ja paneloitu.
Kirkkoon uusitaan paloilmoittimet ja paloilmoitinkeskus. Kaukolämpövaihdin on jo uusittu.
Kirkon alapohja suurtehoimuroitiin ja sen lisäksi irrallista jätettä kannettiin yksi jätelavallinen pois. Maajäte siirrettiin Päällimen hautausmaalle hauta-alueen laajennusta varten.
Kirkon lattia on lähes kokonaan huoltomaalattu ja maalataan kokonaan syksyn aikana.
Hallinnon päätökset
Karstulan kirkon remontin suunnitelmista saatu Museoviraston lausunto. Museovirastolle on lähetetty tiedoksi suunnitelmia eri vaiheissa ja tarkennukset on tehty Museoviraston esittämien toiveiden mukaisesti. Museoviraston lausunto on luettavissa täältä.
Karstulan kunta on myöntänyt remontille rakennusluvan 20.1.2026.
Kirkkoneuvosto nimitti remontin aikaiseen rakennustoimikuntaan kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Tuula Paajasen, kirkkoneuvoston jäsen Jussi Halttusen, kirkkoherra Jarmo Autosen, talousjohtaja Emilia Jalomäen, kiinteistöpäällikön Mikko Mörskyn, Karstulan seurakuntapastori Olli-Pekka Kuakometsän ja Karstulan suntio Tuula Leppäsen sekä rakennuskonsultti Teemu Marttisen.
Remontin valvojana toimii seurakunnan kiinteistöpäällikkö Mikko Mörsky (Kn 27.11.2025), rakennuskonsulttina Teemu Marttinen (Kn 22.1.2026) ja tilaajan edustajana seurakunnan talousjohtaja Emilia Jalomäki (Kn 27.11.2025).
Kirkkohallituksen täysistunto myönsi kokouksessaan 14.4.2026 valtion rahoituksesta kirkollisen kulttuuriperinnön hoitoon seurakunnille yhteensä noin 8,1 miljoonaa euroa. Kirkon keskusrahastosta myönnettiin korjausavustuksia yhteensä noin 1,1 miljoona euroa. Avustushakemuksia saapui yhteensä 92 kaikkiaan 70 eri seurakuntataloudesta. Hakemusten kustannusarviot ovat yhteensä noin 48,3 miljoonaa euroa.
Suurimmat avustukset myönnettiin Saarijärven seurakunnalle Karstulan kirkon korjauksiin, Loviisanseudun seurakuntayhtymälle Pernajan kirkon korjauksiin, Kannuksen seurakunnalle Kannuksen kirkon korjauksiin ja Siikalatvan seurakunnalle Piippolan kirkon korjauksiin.
Saarijärven seurakunta sai yhteensä 996 000 euron avustuksen Karstulan kirkon ja tapulin ulko- ja sisäremonttiin, jonka kustannusarvio on n. 2,9 miljoonaa euroa. Remontti toteutetaan vuosina 2026-2027.