Ristiäiset eli kaste

Saarijärven seurakunnan kasteajat: 

Kirkkokasteet:

• Lauantaisin klo 14, klo 15 ja klo 16
• Saarijärvellä sunnuntaisin klo 12, klo 13, klo 14, klo 15
• Muissa kirkoissa sunnuntaisin jumalanpalvelusten välissä klo 12 tai jumalanpalvelusten jälkeen

Kotikasteet:

• Lauantaisin klo 14, klo 16 ja klo 18 
• Saarijärvellä lisäksi sunnuntaisin klo 13, klo 15 ja klo 17
• Muualla sunnuntaisin jumalanpalvelusten välissä klo 12 tai jumalanpalvelusten jälkeen

Hiljaisella viikolla (ma-to) ei kasteita. Muilla kuin Saarijärven alueella on kerran kuukaudessa vapaaviikonloppu, jolloin ei toimiteta kirkollisia toimituksia (kaste, avioliittoon vihkiminen, siunaus) lauantaina tai sunnuntaina. 

Kaste on lahja

Kaste on Jumalan lahja meille. Kasteessa ihmisestä tulee Kristuksen oma ja seurakunnan jäsen. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on käytössä lapsikaste, tavallisimmin lapsi kastetaan noin 2-3 kuukauden iässä. Ihminen voidaan kastaa myös isompana lapsena tai nuorena tai aikuisena rippikoulun yhteydessä. 

Ennen kastetta

Kastejuhlan käytännön järjestelyistä, kuten papista ja juhlan ajankohdasta, sovitaan seurakuntatoimistossa. Seurakuntatoimiston yhteystiedot löydät täältä.

Kastetilaisuus voidaan järjestää kirkossa, kodissa tai muussa tarkoitukseen sopivassa juhlatilassa.

Ennen tilaisuutta vanhemmat ja pappi tutustuvat toisiinsa kastekeskustelussa. Papin kanssa sovitaan kastekaavan vaihtoehdoista, kummeista, läsnäolevien tehtävistä sekä virsistä.

Vanhemmat saavat etukäteen postissa väestörekisterikeskuksen lomakkeen, johon merkitään lapsen etunimet ja sukunimi. Lomakkeen kääntöpuolella on ohjeita nimen antamiseen. Lomake annetaan papille kastekeskustelussa tai viimeistään kastetilaisuudessa. Lapuan hiippakunnan keskusrekisteristä tulee ohjevihkonen kasteen järjestämisestä. Kirjeessä on mukana myös hiippakuntamme seurakuntien yhteystiedot.

Kummit

Kummi on kastettavalle lapselle tärkeä ihminen, turvallinen aikuinen ja ystävä. Kummeus on kaunis luottamustehtävä.

Kastettavalla tulee olla vähintään yksi kummi, joka on luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Lisäksi kummina voi toimia kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö. 

Kasteen jälkeen

Kastetta seuraavana sunnuntaina lapsen nimi luetaan kirkossa, jos vanhemmat antavat tähän luvan, ja hänen puolestaan rukoillaan esirukouksen yhteydessä. Karstulan, Pylkönmäen ja Saarijärven kirkoissa kastetuille on oma kastetaideteos, johon kastetun nimellä varustettu lintu kiinnitetään vanhempien luvalla. Kastelinnun saa hakea kotiin perhekirkossa, josta tiedotetaan alueellisesti. Kastetun nimi julkaistaan paikallislehdessä vanhempien luvalla.
Myös nuorena tai aikuisena kastetun nimi voidaan julkaista kastetun omalla luvalla. 

Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. 
Mark. 10:14

Mikä lapselle nimeksi?

Kasteessa Jumala kutsuu lapsen nimeltä omakseen. Nimi onkin iso osa ihmisen identiteettiä, ja siksi sitä pohditaan pitkään ja hartaasti.

Suomessa nimien valintaa ohjaa nimilaki. Vuoden 2019 alusta nimilaki uudistui, ja lapselle on nyt mahdollista antaa neljä etunimeä. Nimen valinnassa voi käyttää myös mielikuvitusta, mutta erityisen harvinaisten nimien kohdalla kannattaa nimivaihtoehto ottaa papin kanssa puheeksi hyvissä ajoin.

Lapsi voi saada kasteessa isän tai äidin sukunimen - tai yhdistelmäsukunimen. Avoparin lapsi voi saada isän sukunimen vasta, kun isyydenvahvistus on rekisteröity. Vaikka isyydentunnustaminen olisi tehty neuvolassa raskausaikana, kuluu isyydenvahvistamisen rekisteröintiin lapsen syntymästä yli 30 päivää. Tämä kannattaa ottaa huomioon ristiäisaikaa sopiessa, jos lapsi halutaan isän sukunimelle.

Lisää etu- ja sukunimilaista voit lukea Finlex-sivustolta.