Tiedote Päällimen hautausmaan talvihoidosta

Seurakuntaan on otettu useita yhteydenottoja alkuvuodesta liittyen Päällimen hautausmaan lumenauraukseen. Tämä oli odotettavissa, koska lumenaurauskäytäntöä muutettiin vuoden alussa vastaamaan samaa kuin kaikilla seurakunnan yhdeksällä hautausmaalla. Viikonlopun 22.1-23-1 välisenä aikana ilmeisesti Karstulan alueen facebook-ryhmässä on noussut asiasta paljon keskustelua. Erityisen ikävää on, että urakoitsijaa on syytetty asiassa, jossa hän on toiminut täysin seurakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. 

Saarijärven seurakunnan kaikilla yhdeksällä hautausmaalla noudatetaan samoja periaatteita lumenaurauksessa:

• vain välttämättömät pääkäytävät (jätekuljetusten ym. takia) aurataan aina
• kaikki käytävät aurataan vain pyhäinpäiväksi ja jouluaatoksi
• haudan tai uurnan kaivamista varten aurataan urakoitsijoiden ja työntekijöiden tarvitsemat käytävät
• uurnan tai arkun hautaan laskemista varten aurataan saattoväelle reitti

Hautausmaan lumenaurauksesta vastaa Karstulassa sopimuksen mukaan palkattu urakoitsija  joka on toiminut täysin ohjeistuksen mukaisesti. Hautausmaan lumenaurauksesta säästyneet varat sijoitetaan esimerkiksi kirkon portaiden puhdistamiseen, mikä taas on helpottanut seurakunnan työntekijöiden työtaakkaa.

Hautausmaiden ylläpito on Suomen valtion seurakunnille osoittama yhteiskunnallinen tehtävä, jonka seurakunnat hoitavat kaikkien puolesta eli myös kirkkoon kuulumattomien, ulkosuomalaisten, muihin uskontokuntiin kuuluvien. Tähän perustuen seurakunnat saavat valtion rahoitusta. Valtion rahoitus on tarkoitettu kattamaan kirkon väestökirjanpidon kustannukset (kirkon jäsenten väestökirjanpitoa ei hoideta Väestö- ja digivirastossa vaan esimerkiksi Lapuan hiippakunnassa omassa keskusrekisterissä), kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ylläpitoon (kirkot, sankarihautausmaat, patsaat, esineistö) ja hautausmaiden ylläpitoon.

Valtion rahoituksen laskentaperusteissa ei kuitenkaan huomioida seurakuntien ylläpitämien hautausmaiden määrää tai kirkkojen määrää, vaan ainoastaan alueiden väestöpohja eli Saarijärven seurakunnan tapauksessa Kannonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven kuntien väestö. Sen vuoksi Saarijärven seurakunta saa melkein yhtä paljon valtionrahoitusta hautausmaiden ylläpitoon kuin esimerkiksi evankelisluterilainen seurakunta, jolla on hiukan enemmän asukkaita seurakunnan alueella, mutta vain kolme hautausmaata.

Kirkkohallituksen velvoittavan ohjeistuksen mukaisesti hautausmaiden ylläpitoon tulee käyttää valtionrahoitusta ja maksuja (hautapaikkamaksut) ja vasta viime kädessä kirkollisverotuloja ja muita kirkon tuloja. Saarijärven seurakunnan verotulot tulevat vähenemään tulevina vuosina väestömäärän vähenemisen vuoksi ja sen vuoksi seurakunta on kiinteistöstrategiassaan määrittänyt, että hautausmaat hoidetaan kohtuullisesti. Myös hautamaksut pidetään kustannuksia vastaavalla tasolla. Karstulan liittyessä Saarijärven seurakuntaan Karstulan kunnan alueella asuvien kirkollisveroprosentti laski 0,1 (aikaisemin 1,85, nyt 1,75).

Päällimen hautausmaalle on suunniteltu tuleville vuosille runsaasti investointeja (käytävien kohennus, aita, huoltorakennuksen katto ja lattia), kaksi työntekijää kesäksi 2022 ja sankarihautausmaalle on tulossa Kaatuneiden muistosäätiön ohjeistuksen mukainen kyltti. Seurakunta pitää huolen kaikista hautausmaistaan, mutta ymmärrettävää on, että käytäntöjen muuttuminen varmasti harmittaa. Seurakunnan kiinteistöistä vastaa talousjohtaja Emilia Jalomäki, emilia.jalomaki@evl.fi, jolle voi osoittaa lisäkysymyksiä asiasta.

-------