Saarijärven kirkko

Katso kirkon video esittely tästä (youtube).  

Saarijärven nykyinen kirkko on seurakunnan kolmas varsinainen kirkko. Se valmistui vuonna 1849.

Seurakunnan perustaminen

Seurakuntamme perustettiin vuonna 1628, kun se erotettiin Rautalammin emäseurakunnasta kappeliseurakunnaksi. Nimenä oli aluksi Palvasalmen seurakunta viereisen salmen mukaan vuoteen 1690 saakka, jolloin seurakuntaa ryhdyttiin nimittämään Saarijärven seurakunnaksi. Perustamisen yhteydessä Saarijärvi sai oman papin ja Palvasalmen rannalle rakennettiin kirkko.

Aikansa mestarinäyte

Vuosina 1628 ja 1694 rakennetut kirkot ovat sijainneet samalla kannaksella kuin nykyinen kirkkomme. Nykyisen kirkon rakentamista vuosina 1846-49 johti kirkonrakentaja Jaakko Kuorikoski.

Kirkko edustaa ns. Engelin kirkkoja. Sen piirsi A. F. Granstedt, joka työskenteli arkkitehti C. L. Engelin johtamassa Suomen intendenttikonttorissa.

Kirkko on aikansa suunnittelijoiden ja rakentajien mestarinäyte. Kirkkosalia hallitsee halkaisijaltaan  18-metrinen kupoli. Näin suuri kupoli edellyttäisi yleensä kivirakenteista kirkkoa. Kupolin soveltaminen puukirkkoon on 1800-luvun arkkitehtuurin huomattava saavutus.

1800-luvun loppupuolella kirkossa tehtiin useita korjaustöitä ja sen varustetasoa parannettiin. Kellotapuli rakennettiin vuonna 1865 Heikki Jaakonpoika Kuorikosken johdolla. 1860-luvulla kirkko myös vuorattiin ja maalattiin ulkoa.

Penkit saatiin lehtereille 1880-luvulla. Samaan aikaan kirkko maalattiin sekä sisältä että ulkoa.

Ensimmäiset, 27-äänikertaiset urut hankittiin vuonna 1901 Kangasalan urkutehtaalta. Vuosisadan alussa kirkkoon asennettiin myös lämmityslaitteet.

Kirkon alttaritaulu vihittiin käyttöön vuonna 1911. Aleksandra Såltinin teos esittää kirkastusvuoritapahtumaa.

Kolme peruskorjausta 

Ensimmäinen varsinainen peruskorjaus tehtiin vuonna 1930 arkkitehti Kauno S. Kallion suunnitelmien mukaan. Sisäseinät vuorattiin ja maalattiin harmaiksi. Kirkko ja kellotapuli maalattiin ulkoa harmaanvalkoisiksi. Kirkkoon asennettiin sähkövalot ja alkuperäinen pyöreä saarnatuoli korvattiin Kallion suunnittelemalla neliskanttisella saarnatuolilla.

Saarnatuolin koristeena olleet saarijärveläisen taiteilija Hannes Autereen puuveistokset "Enkeli" ja "Madonna" ovat edelleen kirkossa. Ensimmäisen peruskorjauksen yhteydessä kirkon kupolin laessa ollut valoaukko laudoitettiin umpeen ja alttarin takana sakastin yläpuolella sijainnut ns. herrainlehteri erotettiin kirkosta omaksi tilakseen.

Toinen peruskorjaus toteutettiin vuonna 1961 arkkitehti Veikko Leistenin suunnitelmien pohjalta. Kirkon holvilaudoitus uusittiin ja kirkko maalattiin sisältä valkoiseksi. Saarnatuoli vaihdettiin uuteen ja myös valaistusta uusittiin. Vuosisadan alusta palvelleet urut korvattiin nykyisillä Kangasalan urkutehtaan 40-äänikertaisilla sähköpneumaattisilla uruilla.

Kirkon kolmas peruskorjaus tehtiin vuosina 1997-98 seinäjokelaisen arkkitehti Aulis Jääskeläisen suunnitelmien mukaan. Perusteellisessa remontissa käytiin huolella läpi kaikki rakenteet lattian alta kupolin huippuun asti. Vastaavana rakennusmestarina oli Keijo Sironen Saarijärveltä.

Vuoden 1930 remontissa umpeenlaudoitettu kupoli avattiin alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Lyhdyn laessa oleva Kristuksen ylösnousemuksen symboli, kullattu aurinko, on lattiapinnasta mitattuna 29,10 metrin korkeudessa. Kirkko sai jälleen uuden saarnatuolin, joka on suunniteltu kirkon ensimmäisen saarnatuolin pohjalta. Alttarirakennelma, valaistus, äänentoistolaitteet ja lämmitys uusittiin. Kirkko ja tapuli maalattiin ulkoa. Sisäväritys on suunniteltu kirkon eri vaiheissa käytettyjen värisävyjen mukaan.

Peruskorjauksen yhteydessä hankitut uudet kirkkotekstiilit on suunnitellut ja valmistanut tekstiilitaiteilija Annikki Linturi. Tekstiilien aiheena on elämänpuu.

Kirkossa olevat Johan N. Backmannin (1706-1765 ) Ristiinnaulittua ja Ehtoollista esittävät alttaritaulut ovat edellisestä kirkosta, jonne ne hankittiin v.1756.